Kuntajakoselvittjä Osmo Soinvaaran ehdotus yhdeksän Päijät - Hämeen kunnan yhdistymiseksi tyrmätiin kuntalaiskyselyssä täysin.

Etelä-Suomen Sanomissa uutisoitiin 31.8. että Soininvaara ei kuitenkaan aio luovuttaa ja että hänellä on jäljellä yhä uusia vaihtoehtoja. On syytä huomata se, että ministeriön  määräys ei anna Osmo Soininvaaralle mahdollisuutta harkita omia jatkotoimenpiteitään kuntaliitosten eteen sen jälkeen kun hänen ehdotuksensa kesän korvalla valmistui.

Silloinen kuntaministeri Mari Kiviniemi antoi 20.11.2009 valtiotieteen lisensiaatti Soininvaaralle  kuntajakolakiin perustuvan määräyksen selvittää 10 nimetyn kunnan mahdollisuudet kuntaliitokseen. Tehtävänanto päättyy 30.11.2010.

Soininvaaran selvitys tulee toimittaa  kuntaministeri Tapani Töllin harkittavaksi siinä tapauksessa, että yksi tai useampi muutoksen kohteena olleiden kuntien valtuustoista ei 13.9. Soininvaaran kuntaliitosehdotusta hyväksy.

Kuntien valtuustojen on kuitenkin päättäessään hylätä Soininvaaran ehdotuksen annettava kielteisen päätöksensä perusteista erityinen lausunto. Tämän jälkeen ministeriö voi halutessaan määrätä toimeenpantavaksi kansanäänestyksen niissä kunnissa, jotka kieltäytyivät.

Osassa kuntia sellainen äänestys tai tiedustelu onkin toimitettu, joten voisi arvioida, että asia olisi äänestysten osalta loppuun käsitelty.  Kuntaliitokseen pakottavaa määräystä ministeriö ei voi 1.1.2010 voimaan tulleen uuden kuntajakolain perustella antaa.

On puhuttu jatkuvasti myös selvityksen jälkeisestä ”toisesta kierroksesta”. Sellaistakaan ei ministeri Kiviniemen määräykseen sisälly. Toisesta kierroksesta lienee sovittu Ilkka Viljasen johtamassa UusiKunta- hankkeen johtoryhmässä, mutta ei kuntien valtuustoissa. Tässä mielessä mahdolliset jatkoneuvottelut eivät kuulu ministeriölle.

Jos vaikkapa Lahti ja Nastola jatkavat kuntaliitosneuvotteluja, niin ne tapahtuvat kuntien keskeisellä sopimuksella.

 

Kuuban kriisin (v.1962) jälkimainingeissa juoduin pohtimaan tulevaa ammattiani. Sukuhistoriani ja isäni puhui upseerin uran puolesta. Itse en ollut siitä kovin innostunut. 

Sen sijaan olin ulko- ja sisäpoltiikan kiemuroiden pauloissa ja johtava teinipolitiikko Vääksyn Yhteiskoulussa Asikkalassa. Opiskelupaikakseni valitsin ja sainkin Helsingin Yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan ja tavoitteenani oli Arkadianmäki. Intomielinen ajatukseni oli osaltani torjua Neuvostoliiton ja  kommunismin uhka ja estää Suomea joutumasta Varsovan liiton maaksi. 

Pyhä pyrkimykseni katkesi heti, kun sodan käynyt  isäni kuuli päätöksestäni. Hän halusi pojastaan ammattisotilaan ja siten käytännön politiikan apumiehen. Siispä aloitin opinnot kylläkin Helsingin Yliopiston kirjoilla, mutta Kadettikoulun jalkaväkilinjalla ja valmistuin merijalkaväkiupseeriksi -  vihreäksi baretiksi USA:n tyyliin.

Myöhemmin olen voinut havaita, että ammattiupseerin ura - vastoin niin kovin yleistä käsitystä - edistää demokraattista ajattelutapaa ja on eduksi silloin, kun joutuu hahmottamaan ja arvioimaan poliittista yleistilannetta sekä punnitsemaan tai esittämään kunnan omia toimintavaihtoehtoja.

Mitä voin kunnanvaltuutettuna sanoa nykyisestä demokratiakäsityksestäni? Kunnallispolitiikassa käytettivissä olevat voimavarat sekä vallitseva toimintatapa on minulle ollut paha pettymys. Vastoin kauniita puheita kunnallisdemokratia ei toimi. On harvainvallan ja laittomuuden aika.

Edellinen ilmenee siinä, että kunnanhallituksiin valitaan edustajia hyväveli- tyyliin henkilöistä, jotka eivät ole olleet edes ehdolla kunnallisvaaleissa. Näin on asian laita myös kotikunnassani Kuhmoisissa. Harvoista valittu joukko jättää valtuustolle kuuluvia asioita valmistelematta eikä tuo niitä sille päätettäväksi. Hallitus toimii ohi valtuuston siten kuin näkee parhaakseen.

Laittomuus ilmenee siinä, että kuntalakia ei noudateta. Sen määräyksiä voi rauhassa sivuuttaa, koska riitttävän toimivaa kontrollia tai valituskeinoa ei ole. Kukaan ei todellisuudessa valvo kunnallista päätöksentekoa.

Mainitsen esimerkkinä erään tietyn kunnan tilinpäätöksen myöhästymisen laissa mainitusta määräajasta lähe kolme kuukautta. Toinen esimerkki on erään kunnan vuoden 2009 budjettiraamista. Menokatoksi päätettiin 2 % kasvu, mutta valtuusto sai käsittelyynsä 4,5 % kasvaneen virkamiesehdotuksen, jota sitäkin korjattiin myöhemmin ylöspäin 7,4 % tuntumaan valtuuston vain ihmetellessä. Mitä virkaa on siis valtuustolla ja sen asettamilla tavoitteilla?

Kun eräskin kunnanhallitus antaa toistuvasti ja ilman tavanomaista kirjallista perehtymistä kunnanjohtajan pyytämiä etukäteispäätöksiä asian myöhemmän valmistelun pohjaksi, ollaan kaukana avoimesta päätöksenteosta ja demokratiasta. Tällä toimintamallilla myöhempi virallinen päätös tulee tehtyä sitoutuneena puutteelliseen harkintaan.

On harvainvallan aika.

 

Kunnanhallituksen tai -valtuuston päätöksestä tehty oikaisuvaatimus tai kunnallisvalitus ei useinmiten johda valituksen alaisen päätöksen kumoamiseen.

Koska kyse on hallintoasiasta, niin hallinto-oikeus tutkii lähinnä asian muotopuolta. Valituksen voi tehdä, jos viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai päätös on muuten lainvastainen. Oikeus ei aina ota kantaa valituksen kohteena olleen päätöksen sisältöön.

Tyhmyydestä sakotetaan, sanotaan. Tämä  viisaus ei kuitenkaan koske kunnallispolitiikkaa, koska kaikkien kuntapäättäjien ei tarvitse olla asioista samaa mieltä. Jos päätöksen sisällössä on selvä asiavirhe tai valittjan mielestä lainvastaisuus, niin siihen hallinto-oikeus ei  useinkaan reagoi mitenkään.

Esimerkki tästä ongelmasta: Jos opettajakunta valittaa kunnan päätöksestä lomauttaa opettajat säästösyistä, niin valtus hallinto-oikeuteen ei johda mihinkään, ellei kunnan hallintosääntöä ole muodollisesti rikottu. On päättäjien omassa harkinnassa, mistä säästöt revitään.

Toinen esimerkki: Kunnanhallitus rikkoi syyskuussa 2009 osakeyhtiölakia ja  kunnan vuokrakiinteistöt oy:n yhtiöjärjestystä vastaan erottaessaan itse järjestämässään yhtiökokouksessa kaksi yhtiön hallituksen jäsentä. Tehtävä kuului nimenomaan yhtiön hallitukselle, joka sivuutettiin.

Asiasta valitettiin, mutta hallinto-oikeus katsoi, että se ei tutki asiaa lainkaan siltä osin kuin kyse oli yhtiöjärjetyksestä tai osakeyhtiölaista. Se kunnanhallituksen kokous, jossa asiasta päätettiin, oli kulkenut muodollisesti oikein. Asia jäi siihen.

Toinen, päinvastainen, esimerkki (epä?)selvyyden vuoksi:

Kun valtuusto erimiellsenä siltä istumalta erotti kunnanjohtajan, niin asiasta tehty kunnallisvaltus tutkittiin perin pohjin Korkeinta Hallinto-oikeutta myöten. Päätös jäi voimaan.

Mikä ero näissä kahdessa valtuksessa oli? Jälkimmäinen tapaus oli mainittu aivan erikseen kuntalaissa, kun taas edellistä ei mainita. 

Hallinto-oikeus ei myöskään muuta päätöksen sisältöä. Se vain kumoaa sen, jos kumoaa. Siksi useinmiten on haastettava kunta käräjä- ei hallinto-oikeuteen rikosasiasta. Haaste jää lähes aina vaiheeseen, koska rikosoikedenkäynti maksaa. Hallintovalitus maksaa vain asiakirjojen lunastuksen verran.

Kuntajakoselvittäjä Osmo Soininvaara uhkasi keväällä Kuhmoista Karkkilan kohtalolla, ellei kunta ole rakentamassa UuttaKuntaa Lahden tueksi.

Karkkila ajautui v 1994 lainojensa takia valtion syliin. Syntyi Lex Karkkila. Valtio rahoitti kaupungin velkojen maksua, mutta samalla kaupunki joutui etukäteen esittämään sisäasianministeriölle talouden vakaussuunnitelmansa. Sille sen oli saatava myös hyväksyntä. Samalla varoitettiin erillisestä valtioneuvoston kuntaselvittäjästä, jonka käsiin kaupunginhallitus ja - valtuustoa joutuisivat, jos ministeriön määräyksiä ei noudatettaisi. Karkkila ei ollut enää itsenäinen kunta. Laki purettiin v 2001, mutta valtionohjaus- käsite kaivettiin jälleen esiin v.2007 ns. puitelain yhteydessä.

Soininvaara unohti pian uhkauksensa ja heitti Kuhmoisten kunnan ulos Lahti-kuviosta. Kysyin kasvokkain perusteluja ja hän kertoi syyksi Kuhmoisista tulleet yksityiset pyynnöt. Toimiko Soininvaara vain muutaman yksittäisen kuntalaisen lobbauksen perusteella?

Kunnanhallitus on tiedottanut valtuustolle päättäneensä, että Kuhmoinen ei käy toistaiseksi liitosneuvotteluja. Se tarkoittaa, että kunta jää osittain itsenäiseksi ja yksin. Tällainen linjaus ei voi olla turvallinen kuin vain sen ajan, jolloin nykyinen valtionosuusjärjestelmä on varmasti voimassa. Siis ensi eduskuntavaaleihin asti.

Pääministeri Mari Kiviniemen hallitusohjelma on hyväksytty 22.6. Hallitus jatkaa kuntarakenteen uudistamista. Se tarkoittaa kuntaliitoksia. Hallitus laajentaa veropohjaa. Sen laajentaminen on viime vuosina tarkoittanut valtion tulojen kasvua ja kuntien verotulojen vähentymistä.

Hallitus jatkaa kuntien vastuulla olevien hoito- ja hoivapalvelujen (uusi termi) tuottavuuden parantamista. Se tarkoittaa kuntien itsehallintoon puuttumista ja lisää keskittämistä.

Hallitus valmistelee kuntien taloutta koskevan kehysmenettelyn.Se voi olla uusi Lex Karkkila.

Koska Kuhmoisten taloudessa ei juuri ole säätövaraa aiemmin kertynyttä taseylijäämää lukuun ottamatta, niin Osmo Soininvaaralla voi sanoa olleen ns. parempaa tietoa. "Karkkila" odottaa jo seuraavalla valtuustokaudella.